Hyvää vappua! - Juoksuviikko 17

Kävimme tänään vappuaattona ajelemassa hiekkateitä pitkin vajaan puolentoista tunnin PK-lenkin. Pyörä tuntui pitkästä aikaa hyvältä, kuten oikeastaan viikon muutamat juoksutkin. Viikon pitkällä veekoolenkillä meni takareidet jumiin ja pyöräily otti etureisiin, joten tasaa hyvin.

Vappuaattona oli vielä loskaa

Sileillä renkailla pärjäsi eilisestä lumisateesta huolimatta hyvin. Pyöräkärry kaverini perässä tasasi hyvin kuntoeroamme ja samoilla sykkeillä mentiin. Joen varressa oli juoksijoita vielä aika paljon liikenteessä. Ehkä joku muukin ajatteli, että kiva reippailla ennen kaikkea vappuherkuttelua ja tohinaa. Seuraavaksi sitruunakakkua ja vieraiden odottelua. Toivotan kaikille erinomaista vappua!

Magnolia nupuilla

Hyvää vappua vaan munkin puolesta!

Pitkä matka kisakuntoon- Juoksuviikko 15

Helsinki Spring Marathon juostaan ensi viikonloppuna. Kolmen kuukauden sairastelukierteen jälkeen juoksukunto on kuitenkin sellainen, että hyvä, etten ilmoittautunut mukaan. Puolikuntoisena kilpaileminen on raastoa, tulee raihnaiseksi ja ottaa päähän, kun ei kulje. Sen sijaan HHM juostaan 10.6, joten sinne ehtisi treenata intensiivisesti vielä 1,5 kuukautta.

Menneellä viikolla juoksin 8 kilometrin VK:n. Kello tilttasi, mutta vauhti oli luokkaa 5.30 - 5:40 minuutti. Juoksin myös tunnin PK:n ja yhden lyhyen polkujuoksulenkin. Näyttää siltä, että neljä viikkotreeniä on pudonnut toistaiseksi kolmeen. Se on ihan hyvä, varsinkin kun enempää ei viitsi.

Talouspaperiin kasvatettu pääsiäisohra

Pääsiäinen otti juoksukunnon lisäki hiukan sokerien päälle, koska tuli syötyä kaikenlaisia herkkuja. Ruuista tuore parsa, parsakaalimousse ja tofulinssipata eivät juuri sokereita hetkauttaneet, koska eihän niissä ole hiilareita. Toisin oli jättirahkapiirakan ja rasvaisten korvapuustien kanssa. Valtava määrä hiilareita ja rasvaa pyrkii nostamaan sokereita monta tuntia, ja korjailin jokaisen herkuttelun jälkeen sokereita tarkasti monta tuntia. Harvoin tehtynä on sen arvoista.

Toisella pääsiäisviikolla näytti vielä aika karulta

Talvehtineet suppilot

Tuoreeks terveeks - juoksuviikko 14

Vihdoin viikonloppuna pääsin aloittelemaan lenkkeilyä kuukauden telakan jälkeen. Kävin juoksemassa lauantaina kevyen PK-lenkin 45 minuuttia. Kuukaudessa ehti hyvin tottua elämään ilman urheilua, eikä aika käynyt alkuunkaan pitkäksi. Ensimmäiset kilometrit tuntuivat ihan vierailta ja mietin, tämmöistäkö tämä olikin, aika raskasta. Parin kilometrin hölkkäilyn jälkeen ajatukseen juoksemisesta alkoi sopeutua. Jospa sittenkin.

Sunnuntaina kokeilin samaa uudestaan. Kävin hieman pidemmällä lenkillä ja juoksin muutaman pätkän jopa VK-vauhtia, kun jäin roikkumaan minut ohittaneen toisen juoksuvaunuilijan imuun. Parin ylämäen jälkeen jättäydyin jatkamaan omaa vauhtia, sykkeet nousivat melkein 160 kieppeille, ja olo ei flunssien jälkeen vielä sallinut ihan niin kovaa menoa. Toinen juoksuvaunuilija kertoi aikovansa juosta kovemman 12 kilometrin lenkin, urheilemaan ei kuulemma pääse ihan niin usein kuin haluaisi.

Liikkeellä oli lenkkeilijöiden lisäksi paljon pieniä noita-akkoja, pari karhunpentua ja äänestyskansaa. Itsekin yhdistin lenkin äänestämiseen. Nyt tuloksia odottamaan ja syömään virpojille varattuja suklaamunia. Noita-akat eivät tänäkään vuonna päässeet lukitusta alaovesta sisään.

Kaikki munat samassa mariskoolissa.

Pääsiäispino. Ei-diabeetikko virpojille sopivaa evästä.