sunnuntai 5. kesäkuuta 2016

Intervallit ja verensokeri

Tein viikolla superkivan intervallitreenin kentällä lyhenevin ja kovenevin vedoin. Aurinko paistoi, mittari näytti 25 astetta ja ilma tuntui lämpimän huuruiselta. Olin kastunut sadekuurossa matkalla treenipaikalle. 

Pidin sykkeet vetojen alussa VK-alueen ylärajalla ja loppua kohden kiihdytin siten, että viimeisen vedon lopussa sykemittari näytti mattotestissä aikoinaan testattua maksimisykettäni eli 180.
Treeni kulki erinomaisesti eikä tuntunut raskaalta huolimatta kovista loppusykkeistä.

Onnistunut treeni taisi johtua siitä, että sattui hyvä päivä, sellainen, jolloin jostain tuntemattomasta syystä vain kulkee paremmin kuin toisina päivinä. Lisäksi verensokeri oli koko harjoituksen ajan 6 mmol/L - 7 mmol/L, enkä kiirehtinyt ensimmäisissä vedoissa liikaa.

Sykkeeni nousevat harvoin näin korkeiksi ja pohdin kentältä kotiin lähtiessäni, lähtisikö verensokeri hurjaan nousuun treenin jälkeen adrenaliinin vuoksi. Diabeteslääkäri epäili että kova nousu johtuisi nimenomaan adrenaliinista. Ei lähtenyt. Lähdin alkuverkkoihin 9 mmol/L sokerilla ja mittari näytti tunnin verkkojen ja yhden vedon jälkeen 6 mmol/L. Söin viisi karkkia ennen loppuvetoja ja mittari näytti vetojen jälkeen 6 mmol/L. Kotona verensokeri oli 9,8 mmol/L, eli mitään hurjaa nousua ei tullut, vain lievä. Kokonaisuudessaan treeniin meni 1,5 tuntia ja sen aikana kului vain 10 g hiilareita. Peruskestävyyssykkeillä hiilareita olisi kulunut 40 - 50 g. Tällaisen hyvän treenin voimin jaksaa taas juosta monta lenkkiä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti