Lyhyet mäkivedot ja verensokeri

Palaan taas ruotuun ja kirjoitan blogini ydinaiheesta, eli urheilun vaikutuksesta verensokeriin. Peruskuvio peruskestävyysharjoittelussa on se, että verensokerini laskee tasaisesti suorituksen aikana ja kompensoin laskun syömällä non 20 - 30 grammaa hiilihydraatteja/tunti tai laskemalla pitkävaikutteisen insuliinin määrää. Kisoissa ja erityisen pitkillä lenkeillä käytän em. kikkojen yhdistelmää. Erityisen pitkiä lenkkejä en tosin ole aikohin tehnyt, mutta ehkä joku kolmen neljän tunnin pyöräreissu tulee taas kesällä tehtyä. Porvoossa ainakin pitäisi käydä välivuoden jälkeen.

Tein lyhyitä mäkivetoja alkuverkan ja tekniikkaharjoittelun jälkeen. Verensokerini oli ennen treeniä 8,9 ja kohtuullisen matalasykkeinen alkuverryttely kesti vajaan tunnin. Oletin, että verensokeri olisi laskenut hieman, mutten jaksanut mitata sitä ja söin normaalin kaavani mukaan n. 30 grammaa hiilihydraatteja/tunti, koska mäkivedot oli vielä tekemättä. Tämän jälkeen tein vajaat kymmenen mäkivetoa.

Mäen päällä syke nousi 170 - 177 välille ja alhaalla palasi 120 tietämille. Nämä maksimirykäisyt eivät laskeneet verensokeriani, kuten peruskestävyysharjoittelu, vaan verensokerini nousi. Verensokeri ei myöskään ehtinyt matalasykkeisempien hölkkäpalautusten aikana laskemaan ja syömäni 30 g hiilareita ei "kulunutkaan" ja näin ollen sokerini oli treenin jälkeen kotona 11,9 ja hiukan myöhemmin 13,7. Korjasin korkean sokerin varovaisesti pikainsuliinilla. Näissä korjauksissa täytyy aina muistaa, että urheilun jälkeen insuliini vaikuttaa voimakkaammin kuin muutoin. Parin tunnin kuluttua sokerini oli taas hyvä, eli 6,2.

Tarinan opetus lienee se, että minun täytyisi luottaa siihen, että tällainen kovia vetoja sisältävä kovasykkeinen treeni nostaa verensokeriani ja voisin jättää treenin kuluessa hiilihydraatit syömättä. Toisaalta jos olisin esimerkiksi hölkännyt puolisen tuntia mäkivetojen jälkeen, sokeri olisi todennäköisesti lähtenyt laskuun ja ollut hyvissä lukemissa kotona.

Lisäksi täytyy hyväksyä se, että verensokerien käyttäytymistä ei voi aina ennustaa. En tiedä täsmällisesti, miten korkea sykkeeni pitää olla ja kuinka kauan, jotta verensokeri lähtee nousuun, eikä laskuun. Esimerkiksi viimeisellä puolimaratonillani verensokeri laski tasaisesti, vaikka sykkeet oletettavasti olivat lähellä 170 koko juoksun ajan. Toisaalta tähän suoritukseen ei sisältynyt loppukiriä lukuunottamatta mitään maksiminykäisyjä. Vaikuttaisi ainakin siltä, että jos sokeri on kovaan suoritukseen lähtiessä yli 10, verensokeri nousee entisestään, matalemmilla arvoilla laskee.  Olisi mukava kuulla, miten muut diabeetikot säätelevät verensokereita mäkivetojen tai kovemman intervalliharjoittelun aikana.

Verensokeri mäkivetojen jälkeen ennen korjausta