Vappumarssi Lammassaareen

Lammassaareen vievien pitkospuiden raideleveys riitti juuri ja juuri

Söin liikaa tortillasipsejä, minkä jälkeen menimme vappuretkelle luonnon helmaan ihailemaan haikaroita ja suosikeitani sammalia. Normaalisti syömisen ja insuliinin pistämisen jälkeen en pysty urheilemaan tai liikkumaan reippaammin kolmeen tuntiin, mutta sipsien rasva ja iso hiilihydraattimäärä yhdessä takasivat, että verensokeri jatkoi varmaa nousua vielä monta tuntia ja uskalsin kävellä reippaammin, eikä liikunta tavanomaiseen tapaan laskenut verensokeria liikaa. En kuitenkaan suosittelisi tätä keinoa verensokerien ylläpitoon 1 - tyypin diabeetikolle, koska ei ainakaan usein tee hyvää pitää sokereita korkealla tuntikaupalla. Vapun kunniaksi kuitenkin hiukan hölläsin.

Matkasimme Vanhankaupunginlahdelle ja Lammassaareen, joissa samoissa maisemissa liikutaan Eero Haapasen hienossa kirjassa Sörkan rysäkeisarit. Kirja kertoo Karlssonin kalastajasuvun tarinan 1800 - luvun lopulta 1960 - luvulle. Se on myös kertomus Vanhankaupunginlahden pahamaineisesta historiasta, trokareista, salakuljetuksesta ja köyhyydestä.

Lampaita Lammassaaressa ei ole, mutta Kuusiluodossa niitä laiduntaa kesäisin. Sen sijaan näimme haikaroiden ilmasillan niiden liikennöidessä vastapäiselle saarelle. Laskin haikaroita näkyvän kerralla 16, mutta lintutornissa kanssani rupatellut bongari tiesi kertoa, että joskus merikotkan ilmestyessä ja lintujen pelästyessä niitä on ollut ilmassa yhtä aikaa 40 - 50. Näin myös ensimmäisen kerran tietoisesti pikkulokkeja, jotka viistelivät pinnan tuntumassa sekä pikkutikan.  

Jälleen onnistunut lintukuva. Tähän on ihan varmasti ikuistettu pikkutikka.

Käyskentely Lammassaaressa ja Kuusiluodossa saa ihan uuden ulottuvuuden Haapasen kirjan lukemisen jälkeen, kun vieraat maisemat ja niissä näkyvät ihmisen jäljet kytkeytyvät Helsingin historiaan ja paikat alkavat tuntua jotenkin nostalgisen läheisiltä. Omaan historiaani seudut kytkeytyvä siten, että vuonna1929 syntynyt mummini kävi nuorena tyttönä Lammassaaressa tansseissa, jonne mentiin mummin muistelun mukaan veneellä. Saaressa tanssittiin ilmeisesti 1930 -luvun lopulta sota-ajan taukoa lukuun ottamatta vuoteen 1969. Mummini mukaan Lammassaaressa tanssivat Helsingin demokraattiset nuoret, joten vapun teemaan ajankohtainen retkikohde.

Lopuksi toivotan erinomaista vappua kaikille munkin puolesta!